LineaarialgebraSkaalausfunktioita joukossa \( \mathbb{R} \) ? |
Kaikilla \( c \) ja \( x \) tulos \( c {\odot}x \) on täysin määrätty luku,
joten kyseessä on funktio \( \mathbb{R} \times \mathbb{R} \to \mathbb{R} \);
siis reaalivektorien (-lukujen) skaalaus joukon reaaliskalaareilla.
Kaikilla \( c \) ja \( x \) tulos \( c {\odot}x \) on täysin määrätty luku, joten kyseessä on funktio \( \mathbb{R} \times \mathbb{R} \to \mathbb{R} \); siis reaalivektorien (-lukujen) skaalaus joukon reaaliskalaareilla.
Huomaa funktion epäjatkuvuus (hyppy), ja se ettei arvo riipu lainkaan skaalaavasta muuttujasta!
Tässäkin vektorit ja skalaarit on esitetty samalla suoralla \( \mathbb{R} \), mutta on olennaista tutkia tilanteita, joissa \( x \) on välillä \( [a,b] \) ja \( c \) mikä hyvänsä.
Kaikilla \( c \) ja \( x \) tulos \( c {\odot}x \) on täysin määrätty luku,
mutta se ei kaikilla välin \( [a,b] \) arvoilla \( x \) kuulukaan välille \( [a,b] \),
joten kyseessä ei ole funktio \( \mathbb{R} \times [a,b] \to [a,b] \);
siis ei ole skaalausfunktio.
Kaikilla \( c \) ja \( x \) tulos \( c {\odot}x \) on täysin määrätty luku,
ja kaikilla välin \( [a,b] \) arvoilla \( x \) tuloskin kuuluu välille \( [a,b] \),
joten kyseessä on funktio \( \mathbb{R} \times [a,b] \to [a,b] \).
Se on siis välin \( [a,b] \) lukujen skaalaus samalle välille, ja siten se on
on skaalausfunktio.
Kaikilla luvuilla \( c \) ja \( x \) tulos \( c {\odot}x \) on täysin määrätty luku,
joten kyseessä on funktio \( \mathbb{R} \times \mathbb{R} \to \mathbb{R} \).
Se on siis reaalivektorien (-lukujen) skaalaus reaaliluvuilla, ja on
on skaalausfunktio (tavallinen kertolasku!).
Tulos \( c {\odot}x \) on määritelty vain arvoilla \( c = -1, 0 \text{ ja } 1 \).
Kun valitaan kerroinjoukoksi \( \mathcal{K} = \{-1, 0, 1 \} \), saadaan
funktio \( \mathcal{K} \times \mathbb{R} \to \mathbb{R} \);
siis reaalivektorien (-lukujen) skaalaus joukon \( \mathcal{K} \) alkioilla.