Tavalliset LaTeX-kääntäjät tuottavat automaattisesti DVI-tiedostoja. DVI tulee sanoista DeVice Independent, laitteistosta riippumaton, mitä se onkin: tiedostoja voidaan luoda missä tahansa systeemissä ja lukea toisessa. DVI kehitettiin jo vuonna 1979, tekijänä David R. Fuchs. Tarkoituksena oli luoda tiedostoformaatti, jossa sivujen kuvaus olisi sekä kompakti että helposti koneen kuin koneen käsiteltävissä. DVI onkin vielä nykyään laajalti käytössä siellä missä LaTeXiakin tarvitaan. Ongelma kuitenkin on, että DVI-katseluohjelmia ei yleensä sitten muualla olekaan, esimerkiksi WWW-selaimiin ei ole DVI-plug-inia.
DVI-tiedostot on kuitenkin helppo kääntää formaatista toiseen. Jo pitkään on ollut käytössä ohjelma DviPS (DVI to PostScript), jolla saadaan tuotettua valmiista DVI-tiedostoista PostScript-formaatin dokumentteja. Näiden lukeminen onnistuukin sitten jo laajemmalti, esim. GhostView on yleisesti saatavilla ohjelma. PS-tiedostoissa on se hyvä puoli, että ne sisältävät myös kuvat yhdessä tiedostossa. Jos LaTeX-dokumenttiin on otettu eps-kuvia, käännettäessä se DviPS:llä sisällytetään kuvat mukaan tiedostoon.
PostScript-tiedostojen ongelmana voidaan kuitenkin pitää, että ne ovat varsin suurin, varsinkin jos ne sisältävät kuvia. Periaatteessa PostScript on ohjelmointi kieli, jota tietty ohjelma tai laite tulkitsee, joten PS-tiedostot ovat tavallisen tekstitiedoston tyyppisiä. Näin ollen niiden siirto verkon yli on pahimmassa tapauksessa hyvin hidasta. Eräs ratkaisu onkin kääntää omat PS-tiedostonsa PDF (Portable Document Format)-muotoon. PDF on Adoben kehittämä tiedostotyyppi, jota sen eri ohjelmat tuottavat. Käännös PostScriptistä PDF-muotoon onnistuu ainakin kahdella yleisellä keinolla. Adobe tarjoaa tähän Distiller-nimistä ohjelmaa, joka tulee esimerkiksi julkaisuohjelma Pagemakerin mukana. Sillä saa helposti tehtyä käännöksia useammasta formaatista toiseen. Sitä vastoin täysin ilmainen vaihtoehto on GhostScript. Sen uusimmat versiot tukevat PDF:n sekä lukemista että kirjoittamista. Ainoa ongelma tulee vastaan, mikäli käännettävä dokumentti sisältää myös eps-kuvia. Tällöin saattaa seurauksena olla virheilmoituksia ja käännöksen päättyminen. Syynä voidaankin pitää sitä, että PS-tiedostoja ei ole ainoastaan yhtä tyyppiä, vaan siihen kuuluu useita erilaisia alatyyppejä. Kuitenkin normaalit, tekstiä ja kaavoja sisältävät, dokumentit kääntyvät muitta mutkitta. Ghostscriptillä pystyy tekemään käännöksen myös toisinpäin, eli muuttamaan PDF-tiedostot PS-muotoon.
PDF-tiedostot ovat paljon pienempiä kuin vastaavat PS-tiedostot. Esimerkiksi noin 300 kilotavun PS-tiedosto oli käännöksen jälkeen noin 100 kilotavun PDF-dokumentti. DVI taas oli kooltaan 25 kilotavua, mutta tälle löytyy myös selityksensä: DVI-formaatti luottaa täysin ulkoisiin, siis katseluohjelman, kirjasimiin. PS- ja PDF-katseluohjelmat taas sisältävät vain muutamia perusfontteja, kaikki erikoisemmat täytyy tuoda dokumentin mukana ohjelmalle. Siis esimerkiksi matemaattista tekstiä sisältävässä PDF- dokumentissa täytyy olla pakattuna mukaan erikoismerkkejä, summaus, integraali jne., kun taas DVI-ohjelmat olettavat, että ne löytyvät valmiina jostain paikallisesta hakemistosta.
PDF-tiedostoja saadaan siis tuotettua PS-käännöksen kautta, mutta myös suora kääntäminen LaTeX-koodista onnistuu. Tähän on olemassa esimerkiksi PDFLaTeX ja PDFTeX, jotka tulevat muun muassa MikTeX-paketin mukana, mutta ovat saatavana erikseenkin. MikTeX-paketissa on kuitenkin se hyvä puoli, että se asentaa molemmat ohjelmat automaattisesti, muution asennus ei ole aivan helppoa. Käyttöönotto asennuksen jälkeen ei vaadi erityistä opettelua, käännösvaiheessa käytetään vain latex-komennon sijasta pdflatex-komentoa. Kaikki muu sujuu täsmälleen samalla lailla kuin ennenkin, tuloksen on vaan PDF- eikä DVI-tiedosto. Ongelmaa saattaa tulla ainoastaan silloin jos jotain kirjasinta ei löydy, sillä tässä tapauksessa Acrobat Reader ei välttämättä sitten enää suostukaan avaamaan tiedostoa.
PDFLaTeXin ongelma onkin, että PDF-formaatti ei tue eps-kuvia. Näin ollen ne joutuu kääntämään jollakin ulkoisella ohjelmalla esimerkiksi PNG- tai PPM-muotoon, jonka jälkeen ne voidaan aivan normaalisti ottaa käyttöön. Tähän voidaan käyttää esimerkiksi TeX4ht:n tarvitsemaa ImageMagick-ohjelmaa. eps-kuvat eivät kylläkään näyty aina olevan aivan samaa formaattia, sillä esimerkiksi Paint Shop Pro 5 suostui avaamaan, tosin ei oikein, Matlabista tuotuja eps-kuvia, mutta ei Maplen tuottamia.
LaTeX- tiedostojen kääntäminen erityisesti tietokoneen
kuvaruudulta katseltavaksi PDF-hyperdokumentiksi onnistuu esimerkiksi
PdfScreen-paketilla tyyliin
\usepackage[optiot]{pdfscreen}
käyttäen PDFLaTeX-ohjelmaa. Ilmaisen paketin voi hakea seuraavan
osoitteen kautta:
http://www.river-valley.com/