Esiintyvyys (prevalence): Kertoo, kuinka suurella osuudella (%) alueen 18 vuotta täyttäneestä väestöstä on ainakin yksi terveydenhuollon kontakti, jolle on kirjattu käyntidiagnoosiksi jokin pitkäaikaissairauksien sairausryhmään tai ICD-10 luokituksen alaryhmään kuuluva diagnoosi. Karttapalvelussa voi tarkastella myös sitä, kuinka suurella osalla väestöstä on molemmat tarkasteluun valitut sairaudet.

Suhteellinen riski (relative risk): Kertoo, kuinka suuri riski alueen 18 vuotta täyttäneellä väestöllä on siihen, että heillä on molemmat tarkasteltavat sairaudet. Suhteellinen riski lasketaan jakamalla havaittujen tapausten määrä tapausten odotusarvolla $$ \text{suhteellinen riski} = { \text{havaitut tapaukset} \over \text{odotetut tapaukset} } $$ Odotettujen tautitapausten määrä laskemiseksi lasketaan ensin kullekin sairaudelle niiden esiintymistodennäköisyys väestössä: \( P(sairaus)={potilaiden \: määrä(sairaus) \over väestö(N)} \). Odotettujen tautitapausten määrä kahdelle yhtäaikaiselle sairaudelle lasketaan kertomalla kahden sairauden esiintymistodennäköisyydet toisillaan ja väestömäärällä \( P(sairausA)*P(sairausB)*väestö(N) \).

Ehdollinen todennäköisyys (conditional probability): Kertoo, kuinka suurella todennäköisyydellä potilaalla, jolla on sairaus A, on myös sairaus B. Tässä ei huomioida ajallista yhteyttä. Sairaus B on voinut ilmaantua potilaalle, joko ennen tai jälkeen sairautta A. $$ P(B|A) = {P(A \cap B) \over P(A)} $$ Huom. \( P(A|B) \neq P(B|A) \) ellei \( P(A) = P(B) \)

Valitaan pitkäaikaissairauksien sairausryhmistä tarkasteluun diabetes (302) ja iskeemiset sydänsairaudet (702), ja tarkastellaan näiden sairauksien esiintyvyyttä ja muita tunnuslukuja Pohjois-Karjalassa. Havaitaan, että sekä diabetesta että iskeemisiä sydänsairauksia Pohjois-Karjalassa on varsin suurella osalla 18 vuotta täyttäneestä väestöstä. Diabetesdiagnoosi löytyy 11,8 %:lle Pohjois-Karjalan väestöstä, iskeemisen sydänsairauden diagnoosi 8,3 %:lle väestöstä ja molemmat sairaudet ovat 2,6 %:lla väestöstä. Karttaa tarkasteltaessa havaitaan, että sairaudet ovat yleisiä Pohjois-Karjalassa kuten muuallakin Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa.

Suhteellinen riski sille, että potilailla olisi nämä molemmat sairaudet, on Pohjois-Karjalassa kuitenkin vain 2,6, kun joillakin alueilla Suomessa se on jopa 4,2. Samoin ehdollinen todennäköisyys sille, että potilaalla, jolla on diabetes olisi myös iskeeminen sydänsairaus on Pohjois-Karjalassa 21,6 %, kun se joillakin alueilla on jopa 28,5 %. Tämä voi kertoa esimerkiksi siitä, että diabetesta sairastavilla potilailla Pohjois-Karjalassa on näitä muita alueita pienempi riski sairastua iskeemiseen sydänsairauteen (vaikka ajallista yhteyttä ei tässä voi suoraan tarkastella), vaikka sairaudet alueella ovatkin yleisiä. Tällainen havainto voi kertoa mm. diabetesta sairastavien potilaiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hyvästä hoidosta.

Karttapalvelussa käytetään Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamassa IMPRO-tutkimushankkeessa (stnimpro.fi) laadittua ryhmittelyä pitkäaikaissairauksien diagnooseista. Ryhmittely on alun perin laadittu monisairastavuuden tarkastelua varten. Perusperiaatteena on ollut laatia luokkia, joiden sisältämät diagnoosit kuvaavat samantyyppistä sairastavuutta, jotta potilaat eivät tulisi luokitelluiksi monisairaiksi sen perusteella, että heillä on käynneille kirjattuna kaksi eri diagnoosinumeroa, jotka kuitenkin kuvaavat joko täysin samaa sairautta tai samantyyppistä sairautta esimerkiksi

\( \text{I21} = \text{sydäninfarkti} \) ja \( \text{I25} = \text{pitkäaikainen iskeeminen sydänsairaus} \).

Luokittelussa on pyritty myös siihen, että ryhmiä olisi siinä määrin rajallinen määrä, etteivät kaikki potilaat tulisi luokitelluiksi monisairaiksi. Luokitus sisältää 35 sairausryhmää ja sen laadinnassa on käytetty apuna Calderón-Larrañaga ym. tutkimusryhmän laatimaa erittäin tarkkaa luokitusta, jossa oli 60 sairausryhmää. Luokitus oli kuitenkin laadittu yli 60-vuotiaalle väestölle ja se sisälsi jossain määrin myös muita kuin pitkäaikaissairauksia (muita merkittävää määrää hoitokontakteja ja pitkäaikaista seurantaa vaativia sairauksia).

Kunkin ryhmän sisältämät ICD-10 koodit kolmen merkin tarkkuudella löytyvät karttapalvelun lisätietolehdeltä. Ryhmittelyssä on mukana myös suun sairaudet ja sieltä poimittuna ICD-10 luokituksen alaryhmä K05 eli hampaan kiinnityskudoksen sairaudet. On huomattava, että tämä sisältää myös diagnoosin K05.0, joka on akuutti ientulehdus.

Toisena mahdollisuutena karttapalvelussa on tarkastella sairauksia ICD-10 luokituksen alaryhmien mukaan. Näillä tarkoitetaan siis kunkin ICD-10 luokituksen luvun alla olevaa ryhmittelyä, jossa kuhunkin ryhmään kuuluu kolmen merkin tarkkuudella useita koodeja kuten esimerkiksi E10-E14 Diabetes.

Calderón-Larrañaga A, Vetrano DL, Onder G, et al., Assessing and Measuring Chronic Multimorbidity in the Older Population: A Proposal for Its Operationalization. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2017;72(10):1417-23

Fränti P, Sieranoja S, Wikström K, Laatikainen T., Clustering Diagnoses from 58M Patient Visits in Finland 2015–2018. JMIR 2022;10(5):e35422. doi:10.2196/35422

Multimorbidity network analysis. University of Eastern Finland. https://cs.uef.fi/ml/impro/DiagnosisClusters/