Ohjelmistoprosessin arviointi ja parantaminen - Software Process Assesment and Improvement
CMMI - Capability Maturity Model Integration
CMMI:n (Capability Maturity Model Integration) on tarkoitus tuottaa ohjeisto organisaation prosessien parantamiseen sekä tuotteiden ja palveluiden kehitystyön, hankinnan ja ylläpidon hallintaan. CMMI-projekti aloitettiin tammikuussa 1998 ja projektia sponsoroi Yhdysvaltain puolustusministeriö (DOD, Department of Defense) ja kansallinen puolustusteollisuuden säätiö (NDIA, National Defense Industrial Association). Projekti on teollisuuden, Yhdysvaltojen hallituksen ja Software Engineeringin Instituten yhteinen hanke. CMMI:n versio 1.0 julkaistiin elokuussa 2000 ja viimeisin versio 1.1 tammikuussa 2002.
CMMI:n lähdedokumentteina käytettiin ohjelmiston kypsyystasomallin version 2 luonnosta C (SW-CMM V2 draft C), EIA Interim Standard 731 (SECM) ja integroitua tuotekehityksen kypsyystasomallin versiota 0.98 (IPD-CMM). CMMI:n suunnittelun tavoitteena oli integroida lähdemallit, poistaa epäyhtenäisyydet ja vähentää toistoa. Mallipohjaisen prosessin parantamisen kustannusten vähentäminen oli myös yksi tavoitteista. Lisäksi myös yleisen terminologian, yhdenmukaisen tyylin, yhtenäisten kokoamissääntöjen ja yleinen komponenttien selvyyden ja ymmärtämisen lisääminen olivat CMMI-projektin tavoitteita. Samalla haluttiin varmistaa yhdenmukaisuus ISO 15504:n eli SPICE standardin kanssa. Tavoitteena oli tuottaa yksi tuotepaketti organisaation laajuiseen prosessin parantamiseen.
Ohjelmistoyhteisö on historiallisesti käyttänyt prosessin parantamisessa kahta lähestymistapaa eli jatkuvaa (continuous) ja askelittaista (staged). Jatkuvaa lähestymistapaa kuvaisi ehkä paremmin ilmaisu prosessikeskeinen lähestymistapa ja askelittaista organisaatiokeskeinen lähestymistapa. Jatkuvaa lähestymistapaa edustaa esimerkiksi SPICE, joka kuvaa ohjelmistoprosessin kypsyyden maaston yksittäisen prosessin näkökulmasta ja askelittaista lähestymistapaa CMM, joka esittää kartan organisaatiotason kehittämiselle. CMMI-mallista on saatavilla molempia eri lähestymistapoja edustavat esitysmuodot. Karkeasti sanottuna askelittainen malli sopii organisaatioille, jotka haluavat parantaa toimintaansa askelittaisen mallin tuottaman selvän kehityspolun mukaisesti sekä haluavat helposti vertailla itseään muihin askelittaista mallia käyttäviin alan organisaatioihin. Jatkuva malli sopii paremmin niille organisaatioille, jotka haluavat keskittyä organisaation tiettyjen osa-alueiden parantamiseen.
Dokumentit |
Kirjallisuus |
---|---|
Linkkejä |
Muuta |