Liikenne: Tutkimuksessa selvisi, miten siltojen poistuminen vaikuttaisi liikenteeseen.
Singaporelainen Thomas Ho, 42, väitteli keväällä Itä-Suomen yliopistossa. Tietojenkäsittelytieteen alaan kuuluva väitöskirja mallinsi muun
muassa Joensuun liikennettä.
Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, millaisen latauskapasiteetin Singapore tarvitsisi, jos se siirtyisi kokonaan sähköautoihin.
Ho kuitenkin sovelsi moniagenttiajattelua Joensuun liikennevirtoihin: mitä tapahtuisi, jos joku Joensuun neljästä sillasta menisi kiinni?
Periaatteessa minkä tahansa sillan liikenne voidaan ohjata muille silloille. Näinhän tapahtuu katutöiden ja onnettomuuksien sattuessa. Siitä,
miten liikenteen jakautuu, ei voi aivan varmasti tietää.
Moniagenttiajattelulla voidaan kuitenkin mallintaa autoilijoiden käytöstä häiriötilanteissa. Matkan perustarkoitushan ei muutu miksikään:
ihmiset ajavat esimerkiksi lähiöistä keskustaan töihin tiettyjä, tuttuja vakioreittejä.
Voidaan olettaa, että autoilijat hakevat uudessa tilanteessa nopeinta ajoreittiä.
- Esimerkiksi minä ajan Karhunmäestä Linnunlahdelle Pekkalan sillan kautta. Matka on useita kilometrejä pidempi kuin lyhin reitti, mutta
Pekkalan sillan reitti on nopein, Hon väitöstyötä ohjannut professori Pasi Fränti toteaa.
Voidaan myös olettaa, etteivät monetkaan halua tehdä kaupunkioloissa U-käännöksiä. Harva valitsee arkiliikenteessä reitin sen tarjoamien
maisemien takia.
Jonkun sillan poistuessa käytöstä, eniten uutta liikennettä ohjautuu missä tahansa tapauksessa Sirkkalan sillalle. Kun sillalla kulkee aamun
vilkkaimpina tunteina 400 autoa tunnissa, kasvaa sen liikennemäärä kahdessa tapauksessa kolmesta tuntuvasti. Itäsillan sulkeutuminen ei
vaikuttaisi sen liikennemääriin juuri lainkaan. Sen sijaan Pekkalan sillan poisto toisi sillalle yhteensä 900 autoa tunnissa ja Suvantosillan
sulkeutuminen yli 600 autoa.
Kaikkein pahin skenaario olisi Pekkalan sillan ja Sirkkalan sillan samanaikainen putoaminen pois vaihtoehtojen joukosta.
- Itäsilta ja Suvantosilta ruuhkautuisivat pahoin, Thomas Ho sanoo.
Pekkalan sillan poistaminen lisäisi merkittävästi Sirkkalan sillan ja Suvantosillan liikennettä, mutta yllättäen vähentäisi hieman
Itäsillan liikennettä. Itäsillan tai Suvantosillan poistaminen ei vaikuttaisi Pekkalan sillan liikenteeseen juuri mitenkään.
Nykyiset sillat ovat oikeilla paikoillaan. Esimerkiksi rautatieasema yhdistyy kaupunkiin Itäsillalla, Suvantosilta yhdistää Karjalankadun
Suvantokatuun.
Thomas Ho pohtii Joensuun liikenneolojen kehittämistä.
Tutkisin kuitenkin vielä Pielisjoen yläjuoksua. Pekkalan sillan jälkeen ei reiluun kymmeneen kilometriin ole reittiä joen yli.
Liikennesuunnittelu on oleellinen osa myös Singaporen elämää. Kolmasosalla Joensuun pinta-alasta elää 5,5 miljoonaa ihmistä, lähes kaikki
maan pääsaarella.
Jos Joensuussa on sillat, on Singaporessa omat ongelmansa. Siellä on vain muutamia teitä, jotka yhdistävät kaupunkikeskustan laitakaupungin
lähiöihin. Autoistuminen on pysäytetty.
- Singapore on maailman ainoa maa, jossa siihen on pystytty. Maailman korkeimmat autoverot nostavat henkilöauton hinnan 2,5-kertaiseksi Eurooppaan
verrattuna.
Myös rakennusten sisäinen liikenne pitää suunnitella älykkääksi.
Singaporessa on yli 40-kerroksisia rakennuksia, joissa saattaa olla vain kaksi kolme hissiä. Nämä hissit palvelevat monenlaisia käyttäjiä
kuten lapsiperheitä, pyörätuolilla liikkuvia vanhuksia ja työssäkäyviä ihmisiä.
Hissien täytyy toimia tehokkaasti. Niiden on kuljetettava mahdollisimman paljon ihmisiä mahdollisimman pienellä määrällä energiaa. Tämän
saavuttaakseen hissien täytyy koordinoida keskenään älykkäästi.
Rakennuttajien on mallinnettava tällaisia tilanteita uusia rakennuksia suunnitellessaan, vaikka eivät voi etukäteen täysin tietää millaisia
ihmisiä talossa tulee lopulta asumaan. Hissien täytyy toimia tehokkaasti ? kaikenlaisille asujille.
Väitöskirjan tuloksia käytetään osana Singaporen Älykäs kansakunta -projektia. Singaporen infrastruktuurit tulevat kokemaan digitaalisen
murroksen, jossa ne joutuvat toimimaan älykkäämmin ja kommunikoimaan paremmin keskenään. Tällaista muutosta ei ole aikaisemmin missään
tapahtunut, minkä vuoksi sen lopputulos on epävarma.
Koronan takia väitöstilaisuus oli erikoinen. Työn ohjaaja, professori Pasi Fränti oli Joensuussa, vastaväittäjä Janne Sorsa Espoossa ja
väittelijä Singaporessa.
Tällä hetkellä Thomas Ho työskentelee johtajana Singaporessa kansallisessa tutkimussäätiössä palvelut ja digitaalinen ekonomia -osastolla.
Säätiö toimii Singaporen pääministerin kanslian alaisuudessa.