Tavallisimmat allergisoivat ruoka-aineet ovat maito ja kananmuna. Noin 2–3 prosentilla alle kolmivuotiaista on maitoallergia. Muna-allergia on noin 1–2 prosentilla. Yleensä ruoka-allergian ennuste on hyvä.
Maito- ja muna-allergiat häviävät monella ennen kouluikää. Vaikuttaakin siltä, että sekä hedelmä-, kasvis- että vilja-allergiat ovat usein lyhytkestoisia (6–12 kuukautta). Pähkinä-, siemen-, kala- ja äyriäisallergiat sen sijaan pääasiassa jatkuvat aikuisikään.
Ruoka-allergiaa aiheuttavat allergeenit ovat pääasiassa eläin- tai kasviperäisiä valkuaisaineita. Ruoka-aineen allergeenipitoisuuteen vaikuttavat muun muassa kasvu-, kypsymis- ja säilytysolosuhteet.
Ruoka-allergian iho-oireista tavallisin on atooppinen ihottuma. Jos alle yksivuotiaalla lapsella on vaikea atooppinen ihottuma, on syytä selvittää, aiheuttaako ruoka-allergia ihottuman. Yli yksivuotiaan atooppinen ihottuma johtuu harvoin ruoka-allergioista. Muita allergian oireita ovat vatsakipu, oksentelu tai ripuli.
Suomalaisten lasten ruokavaliossa maitotuotteet ja viljat ovat keskeisessä asemassa ravitsemuksen kannalta. Siksi niiden välttämiseen suhtaudutaan erityisen tarkasti ja kaikki altistuskokeet tehdään aina lääkärin valvonnassa.
Kokeilu tai valvottu altistus tehdään silloin, kun potilas on mahdollisimman oireeton. Välttämistä ja kokeilua tai valvottua altistusta voidaan käyttää minkä hyvänsä ruoka-allergian varmistamiseen.
Kokeilu aloitetaan pienestä annoksesta, jota suurennetaan aterioittain. Ruoka-allergioiden seurannassa olennaisinta on sopimattomien ruokien kokeilu säännöllisin väliajoin, sillä se on ainoa tapa selvittää, joko ruoka sopii.
Lähteenä: Allergia- ja astmaliiton lasten ruoka-allergia nettisivusto sekä Duodecimin Lasten ruoka-allergian Käypä hoito -suositus.
Teksti: Oili Urmas
Kommentit